Les eaux mortes

[...] Sillä vaikka olemme kaksin äärettömyydessä jota ympäröivät tunnit kuin tornikellon vinot roomalaiset numerot, meitä erottaa syvä uni, karkean logiikan sumu, kaukaisten niit-tyjen villa, ympärillä kuolleet vedet*.

Voiliers fuyez à voiles légères

Raakunpyytäjien ve-neet ovat lähteneet (Paetkaa purret ke-vein purjein). Meri on tyhjä, vain maneetit sädehtivät, huoneen täyttävät lehtien peh-meät äänet*.